Eino Leino oli maailmanmatkaaja ja rento lehtimies. Boheemille kansallisrunoilijallemme vapaus oli maailman tärkein asia. Runon ruhtinas Eino Leino oli kirjaton karjaton mies, jonka asunnot vaihtuivat taajaan.

Eino Leino oli Halosenniemen vakituinen vierailija ja saattoi viipyä talossa päiväkausia. Leino oli tutustunut Pekka ja Maija Haloseen jo vuonna 1895, kun Halosten häämatka kohdistui Paltamolle Kainuuseen.

Leino viihtyi myös erityisen hyvin Hyrylän kasarmeilla. Eino ”Muste” Leinona tunnettu mies kävi etenkin Upseerikerholla usein, ja hänen kerrotaan maksaneen joskus tilauksensa pöytäliinaan riimittelemällään runolla.

Leino aiheutti huvittavia tilanteita myös itse varuskunnassa, jonne hän lähti kieltolain aikaan lääkkeenhakureissulle. Leino pukeutui valkoiseen takkiin ja tekeytyi potilaita hoitavaksi professori Kandelaberiksi. Leino tutki vastaanotolle tulleet miehet, antoi heille ryypyn ja kirjoitti kaikille kahden viikon toipumisloman. Samalla reissulla Leino kävi myös hevostalleilla, määräsi hevoset pilttuisiin värityksen mukaan ja antoi eläimille lääkkeeksi viinaan kostutettuja kauroja.

Leino arvosti suuresti Rantatiellä asuvaa runoilijaa ja sanomalehtimiestä J.H. Erkkoa, joka oli rakentanut talonsa lähelle kovasti arvostamaansa kirjailija Aleksis Kiven kuolinmökkiä. Leino vierailikin usein Erkkolassa, joka oli Halosenniemen ’pikkuveli’ – jonka rakensivat samat Halosen miehet.

Eino Leino kävi alueella asuessaan myös Aleksis Kiven kuolinmökillä ja Kiven haudalla Tuusulan kirkkomaalla. Kertomusten mukaan kuolimökin pihamaalla hän pohdiskeli oman ja Aleksis Kiven kohtalon yhteneväisyyksiä. Liekö tämä pohdinta johtaneen tunnetun runon ’Löysäläisen Laulun’ luomiseen Täysihoitola Onnelassa:

”Maantietä matkaa kirjaton, karjaton mies.
Kruununkin kyyti liika ois hälle kenties,
outoja hälle kun on isänmaa, kotipaikka ja lies,
Puolue, perhe ja muu,
verot, verka ja velka ja ies…”

Leino asui pitkiä aikoja 1920-luvulla Tuusulassa Onnelan täyshoitolassa, Sanomalehtimiesten kesäsiirtolassa Syvärannassa tai ystävien luona. Onnelan täyshoitola tunnetaan nykyisin Krapin Onnelana ja Syvärannan tilalla sijaitsee Lottamuseo. Krapin Onnelan Impivaara-huvilassa on jopa Leinon nimikkohuone.

Tuusulanjärven alueella on monta yleisölle avoinna olevaa taitelijakotia ja tämän lisäksi runsaasti museoita moneen makuun. Ja kaikki tämä kompaktisti vain 8 km pitkän Tuusulanjärven rannalla, vain 30 km Helsingistä pohjoiseen. Hyvä syy siis jäädä yöksi ja tutustua alueeseen paremmin!