Erkkola: Ihanuuksien ihmemaa - kirjailijoiden Suomi taiteessa ja kuvituksissa

Ihanuuksien ihmemaa - kirjailijoiden Suomi taiteessa ja kuvituksissa

Näyttely avoinna 6.6. - 17.9.2017

Taiteilijakoti Erkkolan Suomi 100 -juhlavuoden näyttelyssä ollaan suomalaisuuden juurilla. ”Ihanuuksien ihmemaa – kirjailijoiden Suomi taiteessa ja kuvituksissa” -näyttely esittelee suomalaisuuden ihannetta kirjailijoiden ja taiteilijoiden tuotannossa 1800–1900-luvuilla. Runoilijat loivat karusta kotimaasta J. H. Erkon Kansalaislaulun sanoin ”ihanuuksien ihmemaan”. J. L. Runebergin ja Z. Topeliuksen romanttisessa tuotannossa näkyi jo aiemmin ihanteellinen näkemys isänmaasta ja suomalaisesta kansasta.

Wendelin Erkkola

Satusetänä tunnettu kirjailija, lehtimies ja historioitsija Zachris Topelius, kansalliskirjailijat J. L. Runeberg ja Aleksis Kivi loivat perustaa suomalaisuuden kuville. He ilmaisivat suomalaisten syvimpiä tunteita ja tunnelmia runoissaan 1800-luvun puolivälistä alkaen.

Suomalaisuushenki kasvoi 1890-luvulla ajan kansallisromantiikan ja Venäjän sortotoimenpiteiden vaikutuksesta. Käsitys Suomesta omana kansakuntanaan syntyi tänä aikana. Suomen itsenäistymisen aatteellinen tausta juonsi pitkälle autonomian alkuun asti, vaikka vasta vuonna 1917 Suomi irtaantui Venäjästä.

Albert Edelfelt

Kirjailijoiden ja runoilijoiden luomat mielikuvat välittyivät taiteen kautta etenkin Albert Edelfeltin, Akseli Gallen-Kallelan, Johan Knutsonin, Rudolf Koivun ja Martta Wendelinin tuotannossa. Edelfeltin kuvitukset Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoihin kertovat Suomen sodasta 1808–09 ja ne kuuluvat yhteiseen kuvalliseen perintöömme.

Johan Knutson

Gallen-Kallelan kuvitukset jukuripäisestä Jukolan veljessarjasta ovat muokanneet mielikuviamme Aleksis Kiven klassikkoromaanista. Kotimaan kaihoa romanttisimmin on kuvannut Z. Topelius sadussaan Koivu ja tähti, josta on näyttelyssä esillä useita kuvitusversioita samoin kuin Topeliuksen sadusta Pikku Matti.

”Ihanuuksien Ihmemaa” -näyttelyn taiteilijoita ovat Väinö Blomstedt, Albert Edelfelt, Alexandra Frosterus-Såltin, Akseli Gallen-Kallela, Eeli Jaatinen, Eero Järnefelt, Maija Karma, Johan Knutson, Rudolf Koivu, Risto Mäkinen, Venny Soldan-Brofeldt, Kaarlo Vuori, Martta Wendelin ja Sigurd Wettenhovi-Aspa.

Näyttelyn teokset on koottu yksityisistä ja julkisista kokoelmista sekä Amerin Kulttuurisäätiön ja Tuusulan taidemuseon kokoelmista.

Näyttelyyn liittyy myös paljon oheisohjelmaa:

Draamaopastus J. H. Erkosta
su 11.6., la 22.7., su 6.8., su 10.9. klo 13 J. H. Erkon opettaja ja tukija Edla Soldan saapuu tarinoimaan J. H. Erkosta. Näyttelijä Helena Ryti. Museon pääsymaksu.

Kuraattorikierros ”Ihanuuksien ihmemaa”
to 15.6. klo 18 näyttelysihteeri Päivi Ahdeoja-Määttä. Museon pääsymaksu.

Tuusula-päivä
la 22.7. klo 11–18 Avoimet ovet. Vapaa pääsy

Tuusulan Taiteiden Yö
pe 11.8. klo 18–22 Näyttelyopastukset klo 19 ja 20. Pihan ohjelmassa mm. Loitsukioski ja Nukketeatteri Ofelian ”Satuvuolutarina Käkkyrämännystä” sekä Vuolupaja. Vapaa pääsy.

Tunteiden sytyttäjä, tahdon terästäjä
su 17.9. klo 13 Taidehistorioitsija FM Marjo Kuulan luento J.H. Erkosta, tämän runoudesta ja taiteilijakoti Erkkolan vaiheista. Museon pääsymaksu.

Tarkemmat tiedot www.erkkola.fi

Taiteilijakoti Erkkola
Rantatie 25, Tuusula
puh. 040 314 3465 ja 040 314 3471
erkkola@tuusula.fi

 

 

YHTEYSTIEDOT

Tuusulanjärven Matkailu ry

info(at)visittuusulanjarvi.fi

puh. 044 231 0856

© Tuusulanjärven Matkailu ry.